Lukijalle

 

 

Mitä yhteistä on Lumikilla ja Stephen Kingillä? Molemmat ovat kiellettyjen kirjojen luettelossa.

Jatkokysymys: Entä Lumikilla ja Madonnalla? Molemmat ovat neits… kiellettyjä Yhdysvalloissa.

Julkaisin ensimmäisen kirjasensuuria käsittelevän yleisluettelon Kielletyt kirjat vuonna 1989. Tein sen suurelta osin ilokseni, nähdäkseni millaisia teoksia maailmalla on kielletty. Teos sai hyvän vastaanoton. Sen innottamana pidettiin kymmeniä kiellettyjen kirjojen näyttelyjä, mm. Tampereen yliopiston kirjastossa ja Vammalan vanhan kirjan päivillä.

Tampereen näyttelyn ilmapiiriä 1989 kuvannee, että pidimme pelokkaasti vitriinissä eräältä keräilijältä saadun tuhotun Yrjö Leinon Kommunisti sisäministerinä -muistelmien harvinaiskappaleen. Se pantiin yöksi kassakaappiin; jopa Supon pelättiin saapuvan päiväsaikaan paikalle. Pian tuon jälkeen Tammi julkaisi teoksen uusintapainoksen. Suomalainen glasnost oli alkanut.

Kiellettyjen kirjojen täydennykseksi toimitin antologian Kielletyt (Things to come 1990), jossa oli perusartikkeleita sensuurista. Olemme joskus kirjoittajien kanssa ideoineet koko kotimaisen kirjallisuuden historian kirjoittamista sensuurin kannalta; naiivi ajatus, mutta toimii ajatusleikkinä. Sensuuri on kuitenkin kirjallisuudenhistoriassamme alati läsnä ollut tekijä, jonka unohtaminen on vääristänyt jopa kansalliskirjailijoittemme biografisten patsaiden hahmot. Haanpään kohdalla muistetaan mainita hänen kaltoinkohtelunsa, samoin Paavolaisen ja Salaman. Mutta kuka kertoo Ilmari Kiannon kirjavan antiklerikalismin ja pistopuheet, Mika Waltarin todellisen propagandistinroolin, kuka kertoo mitä suomeksi ei saanut kääntää. Kenties on lohduttavaa, että pornoa on kielletty jo autonomian kaudella, ja kummallista että Milnen Nalle Puhia on pidetty raskaana, eriskummallisena ja nuorisoa kiinnostamattomana.

Eduskunnan kirjasto julkaisi keväällä 1996 Kiellettyjen kirjojen laajennetun ja osittain uusitun version. Se myytiin nopeasti loppuun. Koska mielestäni aineisto ansaitsi tulla julkaistuksi mahdollisimman laajasti, päätin julkaista sen myös elektronisena versiona. Käsillä oleva teos on Kiellettyjen kirjojen verkkolaitos, joka noudattaa täydennettynä Kiellettyjen kirjojen (1966) perusaineistoa.

Teokseen on vuonna 2005 lisätty uusia kirjailijoita ja teoksia. Ulkomaista osastoa on täydennetty yli kymmenillä tekijöillä ja teoksilla. Väitöskirjani Kielletyt kirjat 1944 – 1946 on ollut loppuunmyyty jo vuosia, olen siksi lisännyt sen tutkimusaineistoa tähän kokonaisuuteen.

Kirjastohistorian tuhoja on liitetty laajan taulukon verran.

Kotimaisen kronikan 1500-luvun, 1600-luvun ja autonomian ajan tapausten osalta Kari Sallamaan selvitykset ovat olleet ensiarvoisia, mistä nöyrin kiitos. Olen pyrkinyt täydentämään luettelon käyttöarvoa ja virikeluonnetta erilaisilla katsauksilla, faktalaatikoilla ja sitaateilla. Internet-viitteet on uusittu pääosin katso myös tällä hakutermillä-ohjeeksi. Linkit tahtovat vanheta perin nopeasti (verkkodokumentin elinikä on 40-100 päivää).

Kielletyt kirjat ei pyri kirjasensuurin bibliografiaksi tai kattavaksi luetteloksi, laajimmillaan näissä asioissa avustaa kansallisbibliografiamme Fennica, joka on vapaassa käytössä.

Kielletyt kirjat kokee olla virikelista, sensuurin arkinen käyttötietokanta ja kirjallisuuden harrastajan tiekartta. Se tarjoaa myös eräänlaisen vaatimattoman vaihtoehtoisen kirjallisuushistorian. Laajempaa historiikkia kaipaaville totean, että sensuuri kirjoittaa alati omaa historiaansa.

Haluan lämpimästi kiittää Suomen kirjastosäätiötä sivuston kunnostukseen myönnetystä tukiapurahasta.

***

Vaikka teos on julkaistu Internetissä, se ei merkitse, että sen tekijänoikeuksiin voi suhtautua välinpitämättömästi. Teoksen osittainenkin julkaiseminen ilman tekijän lupaa tai muokkaaminen toiseksi julkaisuksi on tekijänoikeuslain mukaisesti kiellettyä. Tämä koskee sekä tekstiä että kuvitusta. Teoksen voi vapaasti linkittää oppimateriaaliksi yms. mainitsemalla sen tekijän ja täydellisen nimen. Epäselvissä tapauksissa annan mielelläni lisätietoja.

Teokseen voi viitata esim. opinnäytteessä seuraavasti:

Ekholm, Kai: Kielletyt kirjat (online). Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto, 1997-2005. Päivitetty 15.12.2005. (viitattu xx.xx. 200x). Saatavilla www-muodossa: . Julkaistu verkossa kirjan painoksen loputtua.

***

Otan mielelläni vastaan teokseen liittyviä kommentteja ja kehittämisajatuksia: kai.ekholm@helsinki.fi

Tapanilassa 15.12..2005

Tekijä

FT, professori, Helsingin yliopiston kirjaston – Suomen kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm on julkaissut mm. kirjasensuuria käsittelevät teokset Kielletyt kirjat (1989), KIELLETYT (toim., 1990), Kielletyt kirjat (1996, uudistettu painos, Eduskunnan kirjasto), 200-sivuisen suositun Kielletyt kirjat -internet-version (1997-) sekä väitöskirjan Kielletyt kirjat 1944-46 (Oulun yliopisto 2000). Lisäksi julkaisuihin kuuluu lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia artikkeleita, hakuteosartikkeleita, puheita, tieteellisiä esitelmiä ja konferenssipapereita (mm. Kongressin kirjasto)